Tervetuloa lukupiiriin, jossa luetaan tuore Foucault-käännös “Turvallisuus, alue, väestö. Hallinnallisuuden historia. Collège de Francen luennot 1977-1978.”
Michel Foucault’n ensimmäinen suomennettu luentosarja “Turvallisuus, alue, väestö” käsittelee hallinnan ongelmaa länsimaisissa yhteiskunnissa ja erityisesti sitä, miten talouden muodossa tapahtuva ihmisten hallinta saa alkunsa. Vuosina 1977–1978 pidetyn luentosarjan teemat ovat yhä erittäin ajankohtaisia ja sillä esitetty analyysi modernin vallan olennaisista muodoista edelleen ohittamaton.
Foucault tarkastelee luennoillaan turvallisuutta hallinnan tekniikkana, joka eroaa merkittävästi Tarkkailla ja rangaista -teoksessa analysoidusta kurista. Nykyään turvallisuuden keinovalikoimien toiminta näkyy esimerkiksi metropolin tilassa. Luennot pitävät sisällään myös Foucault’n laajimman analyysin paimenvallan teemasta. Hän tarkastelee kristinuskon myötä vakiintunutta paimenen ja lauman suhdetta hallinnan mallina, joka hitaasti syrjäyttää suvereenin vallankäytön ja nousee keskeiseksi vallan muodoksi länsimaissa. (Lue lisää Tutkijaliiton sivuilta.)
Ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina 1.10. klo 12–14 Uuden ylioppilastalon Kupolissa (Mannerheimintie 5 B, 7. krs). Tervetuloa! Ensimmäiselle kokoontumiskerralle voi lukea ensimmäisen luennon.
Julkaistu englanniksi Ephemera-verkkolehden yliopisto-teemanumerossa: Ephemera Vol. 8 No. 3: "University, Failed". Artikkeli täällä (pdf)
Yliopiston tuotannollinen keskeisyys tietokapitalismin aikakaudella
- Viime vuosikymmenten aikana on tapahtunut kapitalismin muodonmuutos: siirtymä postfordistiseen tuotantomalliin ja tietokapitalismiin. Tiedosta on tullut pääoman kasaantumisen keskeisin väline.
- Tuotannon maailmassa tapahtunut siirtymä tietotyön hegemoniaan: vaikka suuri osa työstä ei ole tietotyötä, suurin osa siitä on tietotyösektorin ohjaamaa ja määrittämää.
- Fordistiselle työlle ominainen jako manuaalisen ja henkisen työn välillä menettää merkitystään tietokapitalismissa. Kapitalistinen komento ei enää nojaa samalla tavalla tähän jakoon.
Mitä on yliopisto tänään?
- Jos tieto on tuotannon väline ja jos tuotannon maailmassa vallitsee tietotyön hegemonia, on yliopisto tämän tuotannon keskus.
- Tietokapitalismin aikakaudella yliopistosta tulee tehdas.
- Tuotannollisen keskeisyyden mukana etenee yliopiston "yritysmuotoistuminen". Yliopiston on hallittava itseään yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusstandardien mukaan.
- Kyky oppia ja sopeutua oppimisen kautta on juuri se mitä nykyiset työmarkkinat vaativat. Kyky oppia on tänään kykyä olla tuottava.
Yliopiston ja koulutuksen aika on nykyhetki
- Yliopistot eivät enää katso tulevaisuuteen, koska työvoiman muokkaaminen ja harjaannuttaminen ei tapahdu enää tulevaisuutta vaan nykyhetkeä varten.
- Elinikäinen oppiminen ei tarkoita lopputuloksen, koulutusprosessin päättymispäivämäärän eteenpäin siirtämistä.
- Opiskelija ei ole enää tuottamaton toimija, joka vasta tulevaisuudessa astuu työmarkkinoille. Tänään opiskelija on välittömästi tuottava toimija, ja hänen tuottava aikansa on tässä ja nyt.
Kuinka työvoiman tuotantokykyyn kohdistuvaa kapitalistista komentoa harjoitetaan tänään?
- Tämä kysymys on relevantti, koska yliopisto ei missään nimessä ole vapaa vyöhyke, se ei todellakaan ole paikka missä subjektin yhteistyö ja tuottavuus olisi vapaata.
- Yliopistosta tulee "tehdas", ei ainoastaan tuotannon paikka, se on myös paikka missä tietokapitalismille luonteenomaiset komennon ja kontrollin muodot pannaan toimeen.
- Se ei ole vapaa tila, vaan pikemminkin tila joka luo taisteluja.
Fordismi: jako ruumiilliseen ja älylliseen työhön
- Fordismissa vallitsi jako manuaaliseen ja älylliseen työhön.
- Tämän jaon mukana tuli tiedon sisällyttäminen koneisiin: manuaalisen työn standardisaatio johti työn koneellistumiseen.
- Konejärjestelmä. Kiinteän pääoman kasvu: vastaus kapitalistin tarpeeseen vahvistaa kontrollia tuotantoprosessista, vähentää riippuvuutta työntekijöiden hallitsemasta tiedosta.
- Koneiden leviäminen: prosessi missä työläisten tieto muunnettiin mekaanisiksi prosesseiksi. Teollisuuskapitalismi syntyi tästä tiedon irrottamisesta ruumiista ja sen sisällyttämisestä koneisiin.
- Tuotantolinja missä ovat manuaalista työtä tekevät työntekijät, joiden ei kuulu ajatella. Toisaalla suunnitteluporras, pelkkään ajatteluun erikoistunut työvoima.
- Tämä jako älytyöhön ja manuaaliseen työhön on se perusta, jolle kapitalismin komento ihmisten tuotantovoimasta rakentuu fordismissa.
- Työläinen tuo esille tietonsa tuotantoprosessista lakon ja sabotaasin kautta: työläisten tieto kuinka pysäyttää kone, kuinka kontrolloida tuotantosykliä, kuinka kumota manuaalisen ja älyllisen työn hierarkia.
Yliopisto fordismissa
- Instituutio joka tuottaa ja uusintaa jakoa manuaaliseen ja älylliseen työhön
- Suljettu instituutio: tarkka raja ulko- ja sisäpuoleen, raja joka tuottaa jakoa työvoiman sisällä
- Yliopisto ei ollut välittömästi tuottava vaan tuotantojärjestelmän palveluksessa
- Paikka joka palveli fordistisen tehtaan komennon hegemonian uusintamista
Entä nyt?
- Postfordistinen tuotantovoima: differentiaalinen inkluusio ja massayliopisto
- Materiaalinen ja älyllinen työ ei enää ole erotettavissa fordistisella tavalla.
Yliopiston rooli tänään?
- Internet: yliopiston monopoli tiedosta ohi.
- Mitä virkaa yliopistolla enää? Uusi yliopisto: puhtaan komennon paikka, työvoiman hallussa olevan tiedon tiettyjen muotojen priorisoinnin paikka.
- Maailmassa pääsy tietoon on vapaata yliopistosta riippumatta. Tässä tilanteessa yliopistolla on auktoriteetin rooli, sen roolina on arvottaa tiettyä tietoa muuhun tietoon nähden.
- Yliopisto on komennon nykyinen tila, paikka missä työvoima alistetaan jaolle ja kontrollille. Yliopiston päämäärä tänään on tuottaa työvoiman uutta differentiaatiota.
- Tämä differentaatio tapahtuu priorisoimalla työvoiman osia sen perusteella mitä tietoa sen hallussa on.
Yliopiston muutokset
- Kaikkialla tutkintojen suorittajien määrän kasvu, opiskelijoiden määrän kasvu.
- Toisen maailmansodan jälkeen opiskelijoiden määrä yliopistoissa kasvanut jatkuvasti.
1900-luvun alkupuolisko: yliopistossa tarkka raja ulko- ja sisäpuolen välillä, ja tämä heijastui työvoiman jaossa.
- Tänään yliopistolla ei juurikaan tätä rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä.
- Ei homogeeninen vaan differentiaalinen inkluusio.
- Työvoiman segmentaatio tapahtuu tässä inkluusioprosessissa.
- Bolognan prosessi: näiden uusien filtterien ja rajojen luonne.
- Uusien rajojen tuottaminen työvoiman sisällä ja työmarkkinoilla.
Tuotannosta diffuusia, fordistinen tehtaan järjestys menettää hegemoniansa. Työvoiman komento ja hierarkia tuotetaan yliopistossa.
- Palkaton työ: tiedon arvo alas. Harjoittelut: laajalle levinnyt Euroopassa.
- Lisäksi yliopisto toimii mallina prekaarisen työvoiman hallinnassa: opiskelijoiden paskaduunit, reserviarmeija jota yliopisto organisoi ja rakentaa.
Yliopiston itsensä hierarkian rakentaminen: kansallisella ja kv tasolla.
- Differentaatio missä tutkinto tietystä yliopistosta tai tietystä maasta on vähempiarvoisempi tai arvokkaampi kuin joku toinen.
- Tätä hierarkiaa sovelletaan kv työvoimaan.
Autonominen koulutus autonomisena instituutiona
- Viimeaikaiset taistelut Euroopassa yliopiston kontekstissa: eivät pelkästään opiskelijataisteluita.
- Eroavat klassisista yliopistotaisteluista. Esim CPE:n vastainen taistelu Ranskassa 2006, Sarkozyn reformia vastaan 2007, Kreikan ja Italian yliopistojen valtaukset 2005.
- Kyseessä uuden taistelusyklin avaus: tätä sykliä luonnehtii opiskelijan klassisen hahmon täydellinen ylittäminen.
Yliopistokontekstista tulee keskeinen kapitalistiselle tuotannolle. Toisaalta voimme nähdä että sillä on välittömästi metropolitaaninen ulottuvuus.
- Yhtäältä elämän prekarisaation prosessit
- Toisaalta koulutuspolitiikan harmonisoinnin prosessit (pyrkimys luoda yhteismarkkinat työvoimalle Euroopan tasolla)
Tiedon laatu ja tuotanto tulee strategiseksi taistelukentäksi
- Autonomisen koulutuksen kokemus monissa yliopistoissa edustaa ratkaisevaa konfliktin kenttää: työläiset hallitsevat omaa tietoaan, tuotantoa ja sen sosialisaatiota.
- Tämä on synonyymi työläisautonomialle ja näin ollen exodukselle nykyisestä komennosta.
Autonomian rakentaminen ja keinojen löytäminen olemassaoleville verkostoille levittää näitä käytäntöjä on se, mistä esimerkiksi Edu-Factory -projektissa on kyse.
- Meidän on organisoitava autonomisen koulutuksen käytäntöjä ja työläisten itsehallintaa uudella tasolla: instituution tasolla.
- Meidän on organisoitava yliopiston tilaa paikaksi mistä löydämme materiaalisia resursseja, rahoitusta ja organisaatioresursseja työväen tiedon hallinnalle, autonomialle ja kriittisen tiedon tuotannolle.
- Kriittisellä tiedolla tarkoitan sellaista tietoa, joka kykenee organisoimaan, avaamaan ja hallitsemaan tuotantovoiman komennon kriisiä
Italiassa on useiden viikkojen ajan organisoitu mielenosoituksia, tiedekuntien valtauksia ja muuta toimintaa hallituksen suunnittelemia yliopiston rahoituksen leikkauksia ja yksityistämistä vastaan. Seuraava suuri mobilisaatiopäivä on perjantai 14.11.2008 jolloin Roomassa pidettävään suurmielenosoitukseen on tulossa väkeä ympäri Italiaa.
Tapahtumien etenemistä ja taustoja voi seurata englanniksi blogissa http://anomalia.blogsome.com
Vasemmistofoorumi julkaisi huhtikuussa 2008 yhteistyössä tutkimusosuuskunta General Intellectin kanssa Vasemmisto etsii työtä -kirjan.
Teoksen mukaan vasemmiston ongelma on työläinen, joka ei enää tunne itseään työväkeen ja työpaikkaan kuuluvaksi. Nimestään huolimatta kirja ei osallistu valitukseen palkkatyön katoamisesta. Päinvastoin, Vasemmisto etsii työtä tarkastelee niitä olennaisia kohtia, joissa vasemmisto on menettänyt kosketuksensa ihmisten elämään ja heidän toiveidensa puolustamiseen tietokapitalismin aikakaudella.
Vasemmisto etsii työtä löytyy nyt myös pdf:nä Vasemmistofoorumin verkkosivuilta:
http://www.vasemmistofoorumi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=162&Itemid=103
General Intellect: Vasemmisto etsii työtä
Like, Polemos-sarja, Helsinki 2008. 291 s.
Valtamedia.netistä:
Italia: Yliopistot Berlusconin hallitusta vastaan
"Viime viikkojen aikana Italiassa on levinnyt nopeasti yliopistoväen liike, jonka sloganina on "Me emme tule maksamaan teidän kriisiänne!" Kysymys on taistelusta sitä vastaan, että Berlusconin hallitus haluaa maksattaa talouskriisin menetykset opiskelijoilla ja muilla prekaareilla - leikkaamalla koulutuksesta, terveydenhoidosta ja muista sosiaalimenoista."
http://valtamedia.net/index.php?option=com_content&task=view&id=241&Itemid=33
Mitä me vaadimme? -opintopiiri
Syksy 2008
Jatkoksi päärakennuksen valtaukselle Asunnottomien yönä järjestetään "Mitä me vaadimme" -opintopiiri. Piirin tarkoituksena on analysoida yhdessä sitä, miten erilaiset kaupunkitilan ja yliopiston muutokset vaikuttavat opiskelijan elämään sekä miettiä taistelujen organisoimista näistä kysymyksistä. Piiri kokoontuu syyslukukauden ajan tiistaisin klo 18-20. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan opintopiirin ohjelmasta ja käsiteltävistä teksteistä. Tekstit ilmoitetaan opiskelijatoiminta-blogissa ja aina edellisellä kokoontumiskerralla.
Opintopiirissä on tarkoitus yhdessä etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Millaiset vallan strategiat nykyisin ohjaavat kaupunkitilan ja yliopiston muutoksia? Kenen ehdoilla muutoksia tehdään?
2) Millaisia vaatimuksia opiskelijan näkökulmasta olisi muotoiltava paremman elämän mahdollisuuksien lisäämiseksi tässä tilanteessa?
3) Millaisia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja näiden vaatimusten ympärille olisi kehitettävä?
Ensimmäinen tapaaminen tiistaina 28.10. klo 18 päärakennuksen kahvilan edessä. Tervetuloa!
Piirin alustava ohjelma:
28.10. Opintopiirin tarkoitus ja käytännöt, keskustelu ohjelmasta.
4.11. Opiskelija prekaarina, yleinen johdanto aiheeseen.
11.11. Opiskelijat, asuminen ja gentrifikaatio.
18.11. Julkiset palvelut: joukkoliikenne, terveydenhuolto jne.
25.11. Yliopiston rooli tietokapitalismissa
2.12. Itsenäinen tiedon tuotanto
Opiskelijatoiminta
http://opiskelijatoiminta.blogspot.com
Me Tietotyöläiset (Jukka Peltokoski, Joel Kaitila)
"Näkökulma on siirrettävä yliopistolaisten proletarisaatioon ja heidän materiaalisiin intresseihinsä palkkatyöläisinä. Ei ole enää mitään syytä erotella "sivistyneistöä" "duunareista". Olisi puhuttava tietotyöläisistä. Nykytilanteessa tietotyöläisten sisälle tuotetut vastakkainasettelut koetaan vain henkilökohtaisina ristiriitoina.
Yliopistouudistuksessa ratkaistaan monia pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia asioita. Ikään kuin lopputulosta alleviivaten nämä ovat menossa läpi ilman merkittävää tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden organisoitumista. Puhuttaessa työvoiman riistosta ja repressiosta monen olisi korkea aika katsoa ennemminkin peiliin kuin Kemijärvelle."
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=515
Nykyopiskelija ei kapinoi (Jukka Peltokoski, Mikko Jakonen, Joel Kaitila, Anna-Mari Kaján, Ville Holopainen)
"Periaatteellisen muutosvastarinnan sijasta ehdotamme uudistusprosessin ristiriitojen kärjistämistä sellaisenaan. Jos työn uusi sankari on itseensä panostava "yrittäjä", vaatikaamme yliopistolle enemmän vapautta opintojen ja opiskeluajan itsenäiseen järjestämiseen. Jos persoonallinen oppiminen edellyttää dynaamista ympäristöä, eikö yliopistokaupunkeihin tulisi vaatia kaikille avoimia tietoverkkoja ja ilmaista joukkoliikennettä? Eikö joustotyöläisten intresseissä ole vaatia ennemminkin perustuloa kuin indeksikorotusta?"
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=514
