AutOp - precog power

Sosiologipäivillä Turussa 23.-24.3.

Valta, kontrolli ja materiaalinen

Valta operoi tänään kontrolleina, jotka kohdistuvat toiminnan ja ajattelun mahdollisuuksiin, mutta ovat sellaisinakin olennaisesti materiaalisia ja ruumiillisia: ne ottavat kohteekseen aivot, halun, affektit, luovuuden ja yhdessä luomisen. Viimeaikaisessa yhteiskuntakriittisessä keskustelussa tätä ajatusta ovat kehitelleet muun muassa Antonio Negri, Franco "Bifo" Bernardi, Paolo Virno, Maurizio Lazzarato ja Jussi Vähämäki. Kontrollien tai kontrolliyhteiskunnan käsite tulee Gilles Deleuzelta, joka puolestaan katsoi, että Foucault oli ensimmäinen, joka artikuloi siirtymän paljolti jo edesmenneistä kuriyhteiskunnista tulevaisuudessa voimistuviin kontrolliyhteiskuntiin. Sittemmin kontrollien näkökulma on kytkeytynyt esimerkiksi hallinnan, "mielivallan", prekariaatin, kaupunkitilan, mediavallan, turvallisuuskoneistojen, ehkäisevän poliisitoiminnan ja terrorismin vastaisen sodan ilmiöihin ja niiden analyyseihin. Kontrollit syntyvät valtamekanismien avautuessa suljetuista instituutioista yhteiskuntaan. Kontrollit viittaavat hallintaan, joka on ihmisten jatkuvaa modulaatiota. Niinpä kontrollit ovat itsekin jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa. Niitä voitaisiin hyvin kutsua mielivallaksi, jonka pelisäännöt säilyvät ennakoimattomina ja joka juuri siksi kykenee hallitsemaan meitä suoraan mielemme tasolla. Kontrollit eivät kohdistu niinkään toteutuneeseen toimintaan. Ne luovat toimintaympäristöä, joka ennakoi toiminnan mahdollisuuksia. Vallan muotona niiden voi nähdä vastaavan tietokapitalismin aikaan, jonka keskeisenä kysymyksenä on järjestää ihmisiä tietoa tuottavina, luovina ja yhteistoiminnallisina olentoina. Tämä hallinta ei tapahdu yksistään diskurssien ja merkitysten avulla. Silloinkin kun diskurssit on valjastettu strategioihin, ne ovat kytkeytyneet monimutkaiseen käytäntöjen, suhteiden ja objektien suhdekimppuun. Siksi aineellisuus sekoittuu olennaisesti ihmisten käytäntöihin, tahtoihin ja tarinoihin - ei vain hallinnan tapoihin ja kontrollin "muodottomiin muotoihin", vaan kokonaiseen moraaliin. Työryhmään toivotetaan mukaan erilaiset sekä empiiriset että teoreettiset esitykset. Esitykset voivat leikata kaikkia kolmea tai vaikka vain yhtä työryhmän otsikon teemaa. Etäisemmätkin kytkökset ovat tervetulleita. Edellisvuoden Deleuze (& Guattari) & sosiologia -työryhmän hengessä sessiolta toivotaan ennakkoluulotonta, kokeilevaa ja keskustelevaa otetta. Työryhmä pidetään osallistujamäärästä riippuen joko yksi tai kaksipäiväisenä.

Jukka Peltokoski
Assistentti
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
email: jukpelto@cc.jyu.fi

Olli Pyyhtinen
Assistentti
Sosiologian laitos
Turun yliopisto
email: olsapy@utu.fi

Autonomiset opiskelijat järjestää keväällä 2007 lukupiirin Christian Marazzin kirjasta Pääoma ja kieli. Piiri aloittaa helmikuun alkupuolella ja kokoontuu joka viikko käsittelemään ennalta sovittua kappaletta. Tarkemmasta ajankohdasta ja paikasta tiedotetaan myöhemmin. Alla kustantajan esittely kirjasta.

Kysymyksiä ja ilmoittautumisia voi lähettää osoitteeseen autonyli@riseup.net

Tervetuloa!

Talousfilosofi Christian Marazzi palaa poliittisen taloustieteen ensimmäisiin kysymyksiin uuden talouden tilanteessa. Mikä itse asiassa tuottaa arvoa, ja miten? Mitä tekemistä kielellä ja pääomalla on toistensa kanssa? Mitä yhteistä on uudella taloudella ja terrorismin vastaisella sodalla?

Pääoma ja kieli on ensimmäisiä merkittävän tyyniä, realistisia ja ajan tasalla olevia talousteoreettisia analyyseja teollisen tuotantotalouden jälkeisen talouden muuttuneesta logiikasta, talouden ns. finanssivetoistumisesta ja immaterialisoitumisesta sekä tähän johtaneista syistä. Pääoman ja kielen lähtökohta onkin taloustieteen kannalta ajatellen radikaali: se yrittää ymmärtää talouden toimintaa. Sen lähtökohtana on kokemus taloudesta joka yhdistää meitä, kokemus, jota talouden tutkimuksessa ei ole pystytty puhuttelemaan pitkään aikaan.

Suomentanut Riitta Kyllönen. Esipuhe Jukka Peltokoski, Mikko Jakonen ja Akseli Virtanen.