Julkaistu englanniksi Ephemera-verkkolehden yliopisto-teemanumerossa: Ephemera Vol. 8 No. 3: "University, Failed". Artikkeli täällä (pdf)
Yliopiston tuotannollinen keskeisyys tietokapitalismin aikakaudella
- Viime vuosikymmenten aikana on tapahtunut kapitalismin muodonmuutos: siirtymä postfordistiseen tuotantomalliin ja tietokapitalismiin. Tiedosta on tullut pääoman kasaantumisen keskeisin väline.
- Tuotannon maailmassa tapahtunut siirtymä tietotyön hegemoniaan: vaikka suuri osa työstä ei ole tietotyötä, suurin osa siitä on tietotyösektorin ohjaamaa ja määrittämää.
- Fordistiselle työlle ominainen jako manuaalisen ja henkisen työn välillä menettää merkitystään tietokapitalismissa. Kapitalistinen komento ei enää nojaa samalla tavalla tähän jakoon.
Mitä on yliopisto tänään?
- Jos tieto on tuotannon väline ja jos tuotannon maailmassa vallitsee tietotyön hegemonia, on yliopisto tämän tuotannon keskus.
- Tietokapitalismin aikakaudella yliopistosta tulee tehdas.
- Tuotannollisen keskeisyyden mukana etenee yliopiston "yritysmuotoistuminen". Yliopiston on hallittava itseään yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusstandardien mukaan.
- Kyky oppia ja sopeutua oppimisen kautta on juuri se mitä nykyiset työmarkkinat vaativat. Kyky oppia on tänään kykyä olla tuottava.
Yliopiston ja koulutuksen aika on nykyhetki
- Yliopistot eivät enää katso tulevaisuuteen, koska työvoiman muokkaaminen ja harjaannuttaminen ei tapahdu enää tulevaisuutta vaan nykyhetkeä varten.
- Elinikäinen oppiminen ei tarkoita lopputuloksen, koulutusprosessin päättymispäivämäärän eteenpäin siirtämistä.
- Opiskelija ei ole enää tuottamaton toimija, joka vasta tulevaisuudessa astuu työmarkkinoille. Tänään opiskelija on välittömästi tuottava toimija, ja hänen tuottava aikansa on tässä ja nyt.
Kuinka työvoiman tuotantokykyyn kohdistuvaa kapitalistista komentoa harjoitetaan tänään?
- Tämä kysymys on relevantti, koska yliopisto ei missään nimessä ole vapaa vyöhyke, se ei todellakaan ole paikka missä subjektin yhteistyö ja tuottavuus olisi vapaata.
- Yliopistosta tulee "tehdas", ei ainoastaan tuotannon paikka, se on myös paikka missä tietokapitalismille luonteenomaiset komennon ja kontrollin muodot pannaan toimeen.
- Se ei ole vapaa tila, vaan pikemminkin tila joka luo taisteluja.
Fordismi: jako ruumiilliseen ja älylliseen työhön
- Fordismissa vallitsi jako manuaaliseen ja älylliseen työhön.
- Tämän jaon mukana tuli tiedon sisällyttäminen koneisiin: manuaalisen työn standardisaatio johti työn koneellistumiseen.
- Konejärjestelmä. Kiinteän pääoman kasvu: vastaus kapitalistin tarpeeseen vahvistaa kontrollia tuotantoprosessista, vähentää riippuvuutta työntekijöiden hallitsemasta tiedosta.
- Koneiden leviäminen: prosessi missä työläisten tieto muunnettiin mekaanisiksi prosesseiksi. Teollisuuskapitalismi syntyi tästä tiedon irrottamisesta ruumiista ja sen sisällyttämisestä koneisiin.
- Tuotantolinja missä ovat manuaalista työtä tekevät työntekijät, joiden ei kuulu ajatella. Toisaalla suunnitteluporras, pelkkään ajatteluun erikoistunut työvoima.
- Tämä jako älytyöhön ja manuaaliseen työhön on se perusta, jolle kapitalismin komento ihmisten tuotantovoimasta rakentuu fordismissa.
- Työläinen tuo esille tietonsa tuotantoprosessista lakon ja sabotaasin kautta: työläisten tieto kuinka pysäyttää kone, kuinka kontrolloida tuotantosykliä, kuinka kumota manuaalisen ja älyllisen työn hierarkia.
Yliopisto fordismissa
- Instituutio joka tuottaa ja uusintaa jakoa manuaaliseen ja älylliseen työhön
- Suljettu instituutio: tarkka raja ulko- ja sisäpuoleen, raja joka tuottaa jakoa työvoiman sisällä
- Yliopisto ei ollut välittömästi tuottava vaan tuotantojärjestelmän palveluksessa
- Paikka joka palveli fordistisen tehtaan komennon hegemonian uusintamista
Entä nyt?
- Postfordistinen tuotantovoima: differentiaalinen inkluusio ja massayliopisto
- Materiaalinen ja älyllinen työ ei enää ole erotettavissa fordistisella tavalla.
Yliopiston rooli tänään?
- Internet: yliopiston monopoli tiedosta ohi.
- Mitä virkaa yliopistolla enää? Uusi yliopisto: puhtaan komennon paikka, työvoiman hallussa olevan tiedon tiettyjen muotojen priorisoinnin paikka.
- Maailmassa pääsy tietoon on vapaata yliopistosta riippumatta. Tässä tilanteessa yliopistolla on auktoriteetin rooli, sen roolina on arvottaa tiettyä tietoa muuhun tietoon nähden.
- Yliopisto on komennon nykyinen tila, paikka missä työvoima alistetaan jaolle ja kontrollille. Yliopiston päämäärä tänään on tuottaa työvoiman uutta differentiaatiota.
- Tämä differentaatio tapahtuu priorisoimalla työvoiman osia sen perusteella mitä tietoa sen hallussa on.
Yliopiston muutokset
- Kaikkialla tutkintojen suorittajien määrän kasvu, opiskelijoiden määrän kasvu.
- Toisen maailmansodan jälkeen opiskelijoiden määrä yliopistoissa kasvanut jatkuvasti.
1900-luvun alkupuolisko: yliopistossa tarkka raja ulko- ja sisäpuolen välillä, ja tämä heijastui työvoiman jaossa.
- Tänään yliopistolla ei juurikaan tätä rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä.
- Ei homogeeninen vaan differentiaalinen inkluusio.
- Työvoiman segmentaatio tapahtuu tässä inkluusioprosessissa.
- Bolognan prosessi: näiden uusien filtterien ja rajojen luonne.
- Uusien rajojen tuottaminen työvoiman sisällä ja työmarkkinoilla.
Tuotannosta diffuusia, fordistinen tehtaan järjestys menettää hegemoniansa. Työvoiman komento ja hierarkia tuotetaan yliopistossa.
- Palkaton työ: tiedon arvo alas. Harjoittelut: laajalle levinnyt Euroopassa.
- Lisäksi yliopisto toimii mallina prekaarisen työvoiman hallinnassa: opiskelijoiden paskaduunit, reserviarmeija jota yliopisto organisoi ja rakentaa.
Yliopiston itsensä hierarkian rakentaminen: kansallisella ja kv tasolla.
- Differentaatio missä tutkinto tietystä yliopistosta tai tietystä maasta on vähempiarvoisempi tai arvokkaampi kuin joku toinen.
- Tätä hierarkiaa sovelletaan kv työvoimaan.
Autonominen koulutus autonomisena instituutiona
- Viimeaikaiset taistelut Euroopassa yliopiston kontekstissa: eivät pelkästään opiskelijataisteluita.
- Eroavat klassisista yliopistotaisteluista. Esim CPE:n vastainen taistelu Ranskassa 2006, Sarkozyn reformia vastaan 2007, Kreikan ja Italian yliopistojen valtaukset 2005.
- Kyseessä uuden taistelusyklin avaus: tätä sykliä luonnehtii opiskelijan klassisen hahmon täydellinen ylittäminen.
Yliopistokontekstista tulee keskeinen kapitalistiselle tuotannolle. Toisaalta voimme nähdä että sillä on välittömästi metropolitaaninen ulottuvuus.
- Yhtäältä elämän prekarisaation prosessit
- Toisaalta koulutuspolitiikan harmonisoinnin prosessit (pyrkimys luoda yhteismarkkinat työvoimalle Euroopan tasolla)
Tiedon laatu ja tuotanto tulee strategiseksi taistelukentäksi
- Autonomisen koulutuksen kokemus monissa yliopistoissa edustaa ratkaisevaa konfliktin kenttää: työläiset hallitsevat omaa tietoaan, tuotantoa ja sen sosialisaatiota.
- Tämä on synonyymi työläisautonomialle ja näin ollen exodukselle nykyisestä komennosta.
Autonomian rakentaminen ja keinojen löytäminen olemassaoleville verkostoille levittää näitä käytäntöjä on se, mistä esimerkiksi Edu-Factory -projektissa on kyse.
- Meidän on organisoitava autonomisen koulutuksen käytäntöjä ja työläisten itsehallintaa uudella tasolla: instituution tasolla.
- Meidän on organisoitava yliopiston tilaa paikaksi mistä löydämme materiaalisia resursseja, rahoitusta ja organisaatioresursseja työväen tiedon hallinnalle, autonomialle ja kriittisen tiedon tuotannolle.
- Kriittisellä tiedolla tarkoitan sellaista tietoa, joka kykenee organisoimaan, avaamaan ja hallitsemaan tuotantovoiman komennon kriisiä