AutOp - precog power

Julkaistu englanniksi Ephemera-verkkolehden yliopisto-teemanumerossa: Ephemera Vol. 8 No. 3: "University, Failed". Artikkeli täällä (pdf)

Yliopiston tuotannollinen keskeisyys tietokapitalismin aikakaudella

- Viime vuosikymmenten aikana on tapahtunut kapitalismin muodonmuutos: siirtymä postfordistiseen tuotantomalliin ja tietokapitalismiin. Tiedosta on tullut pääoman kasaantumisen keskeisin väline.
- Tuotannon maailmassa tapahtunut siirtymä tietotyön hegemoniaan: vaikka suuri osa työstä ei ole tietotyötä, suurin osa siitä on tietotyösektorin ohjaamaa ja määrittämää.
- Fordistiselle työlle ominainen jako manuaalisen ja henkisen työn välillä menettää merkitystään tietokapitalismissa. Kapitalistinen komento ei enää nojaa samalla tavalla tähän jakoon.

Mitä on yliopisto tänään?

- Jos tieto on tuotannon väline ja jos tuotannon maailmassa vallitsee tietotyön hegemonia, on yliopisto tämän tuotannon keskus.
- Tietokapitalismin aikakaudella yliopistosta tulee tehdas.
- Tuotannollisen keskeisyyden mukana etenee yliopiston "yritysmuotoistuminen". Yliopiston on hallittava itseään yritysmaailman tehokkuus- ja tuottavuusstandardien mukaan.
- Kyky oppia ja sopeutua oppimisen kautta on juuri se mitä nykyiset työmarkkinat vaativat. Kyky oppia on tänään kykyä olla tuottava.

Yliopiston ja koulutuksen aika on nykyhetki

- Yliopistot eivät enää katso tulevaisuuteen, koska työvoiman muokkaaminen ja harjaannuttaminen ei tapahdu enää tulevaisuutta vaan nykyhetkeä varten.
- Elinikäinen oppiminen ei tarkoita lopputuloksen, koulutusprosessin päättymispäivämäärän eteenpäin siirtämistä.
- Opiskelija ei ole enää tuottamaton toimija, joka vasta tulevaisuudessa astuu työmarkkinoille. Tänään opiskelija on välittömästi tuottava toimija, ja hänen tuottava aikansa on tässä ja nyt.

Kuinka työvoiman tuotantokykyyn kohdistuvaa kapitalistista komentoa harjoitetaan tänään?

- Tämä kysymys on relevantti, koska yliopisto ei missään nimessä ole vapaa vyöhyke, se ei todellakaan ole paikka missä subjektin yhteistyö ja tuottavuus olisi vapaata.
- Yliopistosta tulee "tehdas", ei ainoastaan tuotannon paikka, se on myös paikka missä tietokapitalismille luonteenomaiset komennon ja kontrollin muodot pannaan toimeen.
- Se ei ole vapaa tila, vaan pikemminkin tila joka luo taisteluja.

Fordismi: jako ruumiilliseen ja älylliseen työhön

- Fordismissa vallitsi jako manuaaliseen ja älylliseen työhön.
- Tämän jaon mukana tuli tiedon sisällyttäminen koneisiin: manuaalisen työn standardisaatio johti työn koneellistumiseen.
- Konejärjestelmä. Kiinteän pääoman kasvu: vastaus kapitalistin tarpeeseen vahvistaa kontrollia tuotantoprosessista, vähentää riippuvuutta työntekijöiden hallitsemasta tiedosta.
- Koneiden leviäminen: prosessi missä työläisten tieto muunnettiin mekaanisiksi prosesseiksi. Teollisuuskapitalismi syntyi tästä tiedon irrottamisesta ruumiista ja sen sisällyttämisestä koneisiin.

- Tuotantolinja missä ovat manuaalista työtä tekevät työntekijät, joiden ei kuulu ajatella. Toisaalla suunnitteluporras, pelkkään ajatteluun erikoistunut työvoima.
- Tämä jako älytyöhön ja manuaaliseen työhön on se perusta, jolle kapitalismin komento ihmisten tuotantovoimasta rakentuu fordismissa.
- Työläinen tuo esille tietonsa tuotantoprosessista lakon ja sabotaasin kautta: työläisten tieto kuinka pysäyttää kone, kuinka kontrolloida tuotantosykliä, kuinka kumota manuaalisen ja älyllisen työn hierarkia.

Yliopisto fordismissa

- Instituutio joka tuottaa ja uusintaa jakoa manuaaliseen ja älylliseen työhön
- Suljettu instituutio: tarkka raja ulko- ja sisäpuoleen, raja joka tuottaa jakoa työvoiman sisällä
- Yliopisto ei ollut välittömästi tuottava vaan tuotantojärjestelmän palveluksessa
- Paikka joka palveli fordistisen tehtaan komennon hegemonian uusintamista

Entä nyt?

- Postfordistinen tuotantovoima: differentiaalinen inkluusio ja massayliopisto
- Materiaalinen ja älyllinen työ ei enää ole erotettavissa fordistisella tavalla.

 Yliopiston rooli tänään?

 - Internet: yliopiston monopoli tiedosta ohi.
- Mitä virkaa yliopistolla enää? Uusi yliopisto: puhtaan komennon paikka, työvoiman hallussa olevan tiedon tiettyjen muotojen priorisoinnin paikka.
- Maailmassa pääsy tietoon on vapaata yliopistosta riippumatta. Tässä tilanteessa yliopistolla on auktoriteetin rooli, sen roolina on arvottaa tiettyä tietoa muuhun tietoon nähden.
- Yliopisto on komennon nykyinen tila, paikka missä työvoima alistetaan jaolle ja kontrollille. Yliopiston päämäärä tänään on tuottaa työvoiman uutta differentiaatiota.
- Tämä differentaatio tapahtuu priorisoimalla työvoiman osia sen perusteella mitä tietoa sen hallussa on.

Yliopiston muutokset

- Kaikkialla tutkintojen suorittajien määrän kasvu, opiskelijoiden määrän kasvu.
- Toisen maailmansodan jälkeen opiskelijoiden määrä yliopistoissa kasvanut jatkuvasti.

1900-luvun alkupuolisko: yliopistossa tarkka raja ulko- ja sisäpuolen välillä, ja tämä heijastui työvoiman jaossa.

- Tänään yliopistolla ei juurikaan tätä rajaa sisä- ja ulkopuolen välillä.
- Ei homogeeninen vaan differentiaalinen inkluusio.
- Työvoiman segmentaatio tapahtuu tässä inkluusioprosessissa.
- Bolognan prosessi: näiden uusien filtterien ja rajojen luonne.
- Uusien rajojen tuottaminen työvoiman sisällä ja työmarkkinoilla.

Tuotannosta diffuusia, fordistinen tehtaan järjestys menettää hegemoniansa. Työvoiman komento ja hierarkia tuotetaan yliopistossa.

- Palkaton työ: tiedon arvo alas. Harjoittelut: laajalle levinnyt Euroopassa.  
- Lisäksi yliopisto toimii mallina prekaarisen työvoiman hallinnassa: opiskelijoiden paskaduunit, reserviarmeija jota yliopisto organisoi ja rakentaa.

Yliopiston itsensä hierarkian rakentaminen: kansallisella ja kv tasolla.

- Differentaatio missä tutkinto tietystä yliopistosta tai tietystä maasta on vähempiarvoisempi tai arvokkaampi kuin joku toinen.
- Tätä hierarkiaa sovelletaan kv työvoimaan.

Autonominen koulutus autonomisena instituutiona

- Viimeaikaiset taistelut Euroopassa yliopiston kontekstissa: eivät pelkästään opiskelijataisteluita.
- Eroavat klassisista yliopistotaisteluista. Esim CPE:n vastainen taistelu Ranskassa 2006, Sarkozyn reformia vastaan 2007, Kreikan ja Italian yliopistojen valtaukset 2005.
- Kyseessä uuden taistelusyklin avaus: tätä sykliä luonnehtii opiskelijan klassisen hahmon täydellinen ylittäminen.

Yliopistokontekstista tulee keskeinen kapitalistiselle tuotannolle. Toisaalta voimme nähdä että sillä on välittömästi metropolitaaninen ulottuvuus.

- Yhtäältä elämän prekarisaation prosessit
- Toisaalta koulutuspolitiikan harmonisoinnin prosessit (pyrkimys luoda yhteismarkkinat työvoimalle Euroopan tasolla)

Tiedon laatu ja tuotanto tulee strategiseksi taistelukentäksi

- Autonomisen koulutuksen kokemus monissa yliopistoissa edustaa ratkaisevaa konfliktin kenttää: työläiset hallitsevat omaa tietoaan, tuotantoa ja sen sosialisaatiota.
- Tämä on synonyymi työläisautonomialle ja näin ollen exodukselle nykyisestä komennosta.

Autonomian rakentaminen ja keinojen löytäminen olemassaoleville verkostoille levittää näitä käytäntöjä on se, mistä esimerkiksi Edu-Factory -projektissa on kyse.

- Meidän on organisoitava autonomisen koulutuksen käytäntöjä ja työläisten itsehallintaa uudella tasolla: instituution tasolla.
- Meidän on organisoitava yliopiston tilaa paikaksi mistä löydämme materiaalisia resursseja, rahoitusta ja organisaatioresursseja työväen tiedon hallinnalle, autonomialle ja kriittisen tiedon tuotannolle.
- Kriittisellä tiedolla tarkoitan sellaista tietoa, joka kykenee organisoimaan, avaamaan ja hallitsemaan tuotantovoiman komennon kriisiä

Maahanmuutto, työ ja kontrolli

Maahanmuuttopolitiikasta on muodostumassa sekä Suomessa että Euroopan
unionin tasolla uudenlaisten hallinnan tekniikoiden ja käytäntöjen
koekenttä. Oli kyse sitten EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisesta,
unionin itälaajentumisesta tai eurooppalaisista työmarkkinoista, jokaista
rajojen poistamista ja liikkuvuuden helpottamista vastaa uusien rajojen
vetäminen ja ihmisten liikkeen ottaminen haltuun uusien kontrollien
kautta. Siirtolaisuuden hallinta (migration management) ja "laittoman
maahanmuuton torjunta" ovat osaltaan luomassa tilannetta, jossa Euroopassa
elää miljoonia siirtolaisia vailla minkään juridisen statuksen tuomaa
oikeudellista suojaa tai erilaisilla tilapäisillä luvilla pysyvässä
limbossa. Missä määrin perinteiset dikotomiat, kuten pakolaisuus
(humanitäärinen maahanmuutto) ja siirtolaisuus (työperäinen maahanmuutto),
maahantulon sääntely ja kotouttaminen, kansalainen ja ulkomaalainen on nyt
ajateltava uudelleen? Mistä maahanmuuton hallinnassa on kyse ja miten sen
poliittiset rationaalisuudet toimivat? Mitkä ovat ihmisoikeuksien, lain ja
kansalaisuuden suhteet, kun kansalaisuus pirstaloituu eri juridisten
statusten muodostamiksi hierarkioiksi? Entä mikä on maahantulon kontrollin
yhteys työmarkkinoiden dynamiikkaan ja siirtolaisten asemaan
työmarkkinoilla? Työryhmään toivotaan esityksiä liikkeeseen ja rajoihin,
maahanmuuttoon ja sen hallintaan, siirtotyövoimaan ja sen sääntelyyn
liittyvistä aiheista.

Markus Himanen, (Helsingin yliopisto), markus.himanen@helsinki.fi
Jukka Könönen, (Helsingin yliopisto), jukka.kononen@helsinki.fi

* Onko opiskelijan ja prekaarin työläisen välillä enää mitään eroa?
* Millä tavoin opiskelijoita ja muita tiedon tuottajia kontrolloidaan?
* Estääkö vai auttaako yliopisto nykyisin itsenäistä ajattelua?
* Onko opiskelijoita tai yliopistoa ylipäätään enää oikeastaan olemassa?
* Voivatko ne enää olla sellaisia käsitteitä, jotka mahdollistavat yhteisten
  taistelujen rakentamisen?

Autonomiset opiskelijat järjestää opintopiirin opiskelijan ja yliopiston yhteiskunnallisen aseman muutoksista.

Piirin tarkoitus on lukea ja käydä yhdessä läpi tekstejä, jotka avaavat opiskelijoiden kamppailujen mahdollisuuksia tilanteessa, jossa tiedosta on tullut keskeinen tuotantovoima ja talouskasvun lähde.

Tietokapitalismiteorian aikaisempi tuntemus ei tarpeen, hajoilu lisääntyvään kontrolliin, yleiseen vahtaamisen ja tylsiin luentoihin, sekä halu autonomiseen opiskeluun riittää.

Alustava ohjelma alla, tekstejä voidaan vaihtaa tai lisätä osallistujien kiinnostuksen mukaan.

Aika: tiistai klo 18-20. Huomaa paikan muuttuminen ensimmäisen kerran jälkeen!

1. kerta (13.11.)
Manifesti alistumattomille opiskelijoille,
http://luokkataistelu.wordpress.com/manifesti-alistumattomille-opiskelijoille/
Jo riittää almujen aneleminen, Pamfletti opiskelijoiden asemasta
tietokapitalismissa, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=399
Paikka: Aleksandria, ryhmätyötila 333

2. kerta (20.11 )
Jussi Vähämäki: ”Yliopisto”, teoksessa Uuden työn sanakirja,
http://m2hz.net/uusityo/index.php?title=Yliopisto
Jukka Peltokoski: ”Yliopistokapina yritysyliopistossa”, Megafoni,
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=185&artp=2
Paikka: Uusi yo-talo, kokoushuone Aurora, B-rappu, 3.krs

3. kerta (27.11.)
Jussi Vähämäki: ”Tiedon tuotanto, yliopistot ja ”yhteiskunnallinen
palvelutehtävä”, Megafoni, http://megafoni.kulma.net/index.php?art=262
Carlo Vercellone:  ”Cognitive capitalism and models for the regulation of
 the wage relation: Some lessons from the anti-CPE movement”,
http://www.edu-factory.org/index.php?option=com_content&task=view&id=46&Itemid=33
Paikka: Uusi yo-talo, kokoushuone Aurora, B-rappu, 3.krs

4. kerta (4.12.)
Leena Eräsaari: ”New Public Management on julkisen sektorin vääryyksien
isä”, http://www.leenaerasaari.fi/texts/vaaryys.pdf
Heikki Patomäki: Yliopisto Oyj (joku tän lukenut alustaa siitä niin että
kaikkien ei välttämättä tarvitse lukea)
Paikka: Uusi yo-talo, kokoushuone Aurora, B-rappu, 3.krs

5. kerta (11.12.)
Markus Termonen: ”Metropoli”, teoksessa Uuden työn sanakirja,
http://m2hz.net/uusityo/index.php?title=Metropoli
Eetu Viren: ”Ilmainen päivähoito kaikille”,
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=437
Paikka: Uusi yo-talo, kokoushuone Aurora, B-rappu, 3.krs

Tiedustelut ja ilmoittautumiset: autonyli@riseup.net

Analyysia Saksassa pidetyn G8-kokouksen vastaisen mobilisaation merkityksestä: 

Tadzio Mueller & Kriss Sol: A tale of two victories?
Or, why winning becomes precarious in times of absent antagonisms
http://transform.eipcp.net/correspondence/1183042751

Ben Trott: Notes on Why it Matters that Heiligendamm Felt like Winning
http://transform.eipcp.net/correspondence/1183458348

Alex Foti: Pink, Black, Pirate: Taking Stock of Rostock
Rostock: a new start for the European antiglobalization movement
http://transform.eipcp.net/correspondence/1182944688

Megafoni-verkkolehdessä julkaistussa artikkelissa Antonella Corsani ja Christian Marazzi keskustelevat perustulosta uudenlaisena yhteiskunnallisena investointina, mahdollisuutena uusien elämänmuotojen tuottamiseen ja rahan resosialisaation välineenä.

http://megafoni.kulma.net/index.php?art=433

The new issue (7.1) of ephemera: theory & politics in organization, entitled "immaterial and affective labor: explored," has just been published at  http://www.ephemeraweb.org. This latest special issue offers a critical engagement with the conceptual and political territory animated by the deployment of such ideas in the work of Hardt, Negri, Lazzarato, Virno and others, and follows previous explorations of class composition and politics in ephemera (for instance in the issues on ‘the theory of the multitude’ and ‘writing: labour’). 

Sosiologipäivillä Turussa 23.-24.3.

Valta, kontrolli ja materiaalinen

Valta operoi tänään kontrolleina, jotka kohdistuvat toiminnan ja ajattelun mahdollisuuksiin, mutta ovat sellaisinakin olennaisesti materiaalisia ja ruumiillisia: ne ottavat kohteekseen aivot, halun, affektit, luovuuden ja yhdessä luomisen. Viimeaikaisessa yhteiskuntakriittisessä keskustelussa tätä ajatusta ovat kehitelleet muun muassa Antonio Negri, Franco "Bifo" Bernardi, Paolo Virno, Maurizio Lazzarato ja Jussi Vähämäki. Kontrollien tai kontrolliyhteiskunnan käsite tulee Gilles Deleuzelta, joka puolestaan katsoi, että Foucault oli ensimmäinen, joka artikuloi siirtymän paljolti jo edesmenneistä kuriyhteiskunnista tulevaisuudessa voimistuviin kontrolliyhteiskuntiin. Sittemmin kontrollien näkökulma on kytkeytynyt esimerkiksi hallinnan, "mielivallan", prekariaatin, kaupunkitilan, mediavallan, turvallisuuskoneistojen, ehkäisevän poliisitoiminnan ja terrorismin vastaisen sodan ilmiöihin ja niiden analyyseihin. Kontrollit syntyvät valtamekanismien avautuessa suljetuista instituutioista yhteiskuntaan. Kontrollit viittaavat hallintaan, joka on ihmisten jatkuvaa modulaatiota. Niinpä kontrollit ovat itsekin jatkuvassa liikkeessä ja muutoksessa. Niitä voitaisiin hyvin kutsua mielivallaksi, jonka pelisäännöt säilyvät ennakoimattomina ja joka juuri siksi kykenee hallitsemaan meitä suoraan mielemme tasolla. Kontrollit eivät kohdistu niinkään toteutuneeseen toimintaan. Ne luovat toimintaympäristöä, joka ennakoi toiminnan mahdollisuuksia. Vallan muotona niiden voi nähdä vastaavan tietokapitalismin aikaan, jonka keskeisenä kysymyksenä on järjestää ihmisiä tietoa tuottavina, luovina ja yhteistoiminnallisina olentoina. Tämä hallinta ei tapahdu yksistään diskurssien ja merkitysten avulla. Silloinkin kun diskurssit on valjastettu strategioihin, ne ovat kytkeytyneet monimutkaiseen käytäntöjen, suhteiden ja objektien suhdekimppuun. Siksi aineellisuus sekoittuu olennaisesti ihmisten käytäntöihin, tahtoihin ja tarinoihin - ei vain hallinnan tapoihin ja kontrollin "muodottomiin muotoihin", vaan kokonaiseen moraaliin. Työryhmään toivotetaan mukaan erilaiset sekä empiiriset että teoreettiset esitykset. Esitykset voivat leikata kaikkia kolmea tai vaikka vain yhtä työryhmän otsikon teemaa. Etäisemmätkin kytkökset ovat tervetulleita. Edellisvuoden Deleuze (& Guattari) & sosiologia -työryhmän hengessä sessiolta toivotaan ennakkoluulotonta, kokeilevaa ja keskustelevaa otetta. Työryhmä pidetään osallistujamäärästä riippuen joko yksi tai kaksipäiväisenä.

Jukka Peltokoski
Assistentti
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Jyväskylän yliopisto
email: jukpelto@cc.jyu.fi

Olli Pyyhtinen
Assistentti
Sosiologian laitos
Turun yliopisto
email: olsapy@utu.fi

Pamfletti opiskelijoiden asemasta tietokapitalismissa
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=399

Opiskelijalakko-blogi
http://lakko.wordpress.com/

Kuvia lakkobileistä
http://megafoni.kulma.net/index.php?art=400

*** Maanantai 27.11 klo.19.00 Kirjakahvilassa ***

Keskustelun aiheena italialaisen kumouksellisen aktivistin/mediafilosofin Franco "Bifo" Berardin uusi teos "Tietotyö ja prekaari mielentila", sekä virukset ja viraalinen kapitalismi.

Keskustelijoina: Mikko Jakonen (esitelmöi Bifon kirjasta) & Jussi Parikka (aiheenaan virukset ja viraalinen kapitalismi).

*Mikko Jakonen on poliittisen filosofian tutkija ja on osallistunut Tutkijaliiton Polemos-kirjasarjan toimittamiseen, sekä Bifon uuden kirjan suomennokseen.

*Jussi Parikka on kulttuurihistorian tutkija Turun yliopistolta. (http://users.utu.fi/juspar)

* * *
"Franco "Bifo" Berardin Tietotyö ja prekaari mielentila luotaa uuden talouden ja psyykkisten rakenteiden muodonmuutoksen kivuliasta yhteyttä. Kuten Polemos-sarjassa tähän asti, myös Bifon lähtökohdat ovat italialaisessa operaismossa sekä ranskalaisessa jälkistrukturalistisessa liikkeessä. Muihin operaisteihin verrattuna Bifo edustaa kulttuurista suuntautumista, joka painottaa luovuutta, halua ja autonomiaa antagonismeja enemmän. Jälkistrukturalismin osalta hänen kädenjäljessään näkyy läheinen yhteistyö Félix Guattarin kanssa. Erityisesti Guattarin esittelemät ajatukset mentaalisesta ekologiasta, subjektiivisen itseorganisaation tuotannosta, medianjälkeisestä aikakaudesta, kapitalismista semioottisena toimijana sekä tartunnasta post-poliittisen organisaation mallina toimivat lähtökohtina, joista Bifon media-analyysi tietokapitalismin aikana rakentaa." [Bifon esittely]

"Virukset ilmaisevat kapitalismin toimintatapaa kontrolloimattomassa leviämisessään, parasiittimaisessa kyvyssä liikkua verkostoissa ja kääntää ulkopuolta sisäpuoleksi. …Samalla virus on kuitenkin säilyttänyt luonteensa vastarinnan ilmauksena. …Kontroliyhteiskuntaa käsittelevässä tekstissään Jälkikirjoitus kontrolliyhteiskuntiin Gilles Deleuze mainitsee lyhyesti viruksen mahdollisena kyberneettisen yhteiskunnan sabotaasin muotona." [lainaus Parikalta]

Tapahtuman järjestää yhteistyössä verkkolehti Megafoni (http://megafoni.kulma.net) & tutkijaliitto (www.tutkijaliitto.fi)

Transversal-verkkolehden numero 11/06:
machines and subjectivation

http://transform.eipcp.net/transversal/1106

"Machines and subjectivation" develops central concepts of contemporary post-Marxist / post-structuralist currents of theory. Along with political theories from Félix Guattari to Donna Haraway, from Jacques Derrida to Judith Butler, from Michel Foucault to Paolo Virno, the texts of this issue do not oppose Marx, but go with Marx beyond Marx. One conceptual movement here leads from a rigid concept of the subject to manifold modes of subjectivation as "(self-) precarization", "anthropophagy" or "fear inspiring sociability". The other investigates the previously still underdeveloped invention of a machine concept that illuminates more than merely technical, mechanical and instrumental notions of the machine: machines as social relationships, both in terms of their forms of subjection and enslavement and in their aspects of resistance."